Koiramäen joulu Särkänniemessä
Kaupallinen yhteistyö: Särkänniemi
Kävimme kokemassa ihanaa Koiramäen joulu tunnelmaa Särkänniemessä. Illan pimeys jouluvaloineen toi vierailuun todellakin joulun taikaa. Koiramäen joulu tarjoaa hauskoja ohjelmanumeroita lavalla, poroja, tonttuja, tonttumaisia työpajoja, jouluisia ostosmahdollisuuksia ja tietysti joulupukin tapaamisen.
Mikä yllätti iloisesti?
Tämä on ensimmäinen kerta, kun vierailimme Koiramäen joulu Särkänniemessä tapahtumassa. Kesällä kävimme eläimiä tapaamassa viimeksi, mutta tämä talven vierailu oli erityinen. Tapahtuman tunnelma oli lämminhenkinen ja todellakin jouluinen. Lahjatyöpaja yllätti lapset iloisesti, sillä hekin pääsivät tekemään tontun töitä paketoidessaan pienet lahjat meidän perheen pienimmälle, Yoda koiralle. Siinä paketoidessa Amelien kanssa mietittiin, minne lahja piiloitetaan, ettei Yoda vaan sitä löydä.
Porotontun taidon harjoittelu
Vierailumme aikana kävimme myös kokeilemassa, olisiko meillä porotontun taito kuulla, mitä ne porot meille haluavat sanoa. Harmiksemme tätä taitoa meiltä ei löytynyt, mutta onneksi porotonttu toimi tulkkina ja näin kertoi mitä porot meidän kysymyksiin vastasivat. On ne porot niin suloisia!
Piparkakku työpaja
Toisessa työpajassa pääsimme koristelemaan pipareita! Paljon kuorrutetta ja vielä enemmän strösseleitä, oli Amelien motto. Ei ehkä kauniimpia design pipareita tullut, mutta herkulliselle ne maittoi. Työpajan jälkeen tytöt pääsivät narunvetoa kokeilemaan ja mikä onni, että molemmat saivat saman yllätyksen, hattarasankot. Ei tullut kateutta toisen palkinnosta. Mutta miten meni joulupukin tapaaminen?
Miten tapaaminen joulupukin kanssa meni?
Viimein päädyimme joulupukin luo. Jonoa ei ollut, vaan hiljakseen hiivittiin, maha jännityksestä kipristellen, käytävää pitkin huoneeseen, jossa joulupukki meitä jo odotteli. Siinä ennätettiin turista kaikenlaista ja lapset kertoa omista joululahjatoiveistaan. Ameliekin oikein reippaasti jututti pukkia, ei ujostellut laisinkaan.
Koiramäen joulu Särkänniemessä arvostelu
Työpajojen, porojen ja joulupukin tapaamisen lisäksi jumppasimme Tonttujen karkelot esityksen tahtiin ja otettiin vähän evästä makkarateltalta. Näimme myös tallissa, kuinka Koiramäen eläimet viettävät joulua. Tapahtumassa on myös mahdollista ratsastaa ponin kyydissä tai käydä vierailulla salaperäisen Kotatontun majassa. Meidän perheestä tapahtumasta tykkäsi niin lapset kuin aikuisetkin, koko perhe suosittelee! Sellainen oli meidän Koiramäen joulu Särkänniemessä.
Tekin ennätätte vielä Koiramäen joulussa vierailemaan, katso aukioloajat täältä.
Seuraa meitä somessa
ja tule kertomaan oletko sinä käynyt jo Koiramäen joulun kokemassa.
Täällä taas, mitä meille kuuluu?
Blogin aloituksesta on kulunut aikaa jo pitkä tovi. En tainnut silloin olla vielä valmis, vaikka kipinä kirjoittamiseen oli jo syttynyt. Arjen kiireet ei jättänyt kirjoittamiselle tilaa ja ehkä kynnys kirjoittaa tekstiä blogiin saakka oli omassa päässä aivan liian suuri. Nyt täällä taas, mitä meille kuuluu? Postauksessa kerron myös keitä me olemme, miten on kesä mennyt ja millaisia suunnitelmia meillä on blogin suhteen.
Ketä blogin takana?
Blogin kirjoittaja on Katja, neljääkymmentä uhkaavasti lähestyvä perheenäiti, jolla usein monta rautaa tulessa. Töissä järjestön paikallisosastossa lasten, nuorten ja perheiden parissa, sekä lähihoitajana ikäihmisten parissa ja rokotuksissa. Innostuu helposti uusista asioista, haaveilee uudesta työurasta, ulkomailla asumisesta ja matkustelusta. Vahvasti mukana oman kunnan poliittisessa päätöksenteossa.
Perheen isämies on Peter, kotoisin Egyptistä, nykyisin kantaa taskussa myös Suomen passia. Ammatiltaan hän on putkiasentaja, mutta harmiksemme ei näihin töihin ole juuri työllistynyt. Asia turhauttaa meitä molempia ja onkin mietitty tähän erilaisia ratkaisuja. Tämä kuitenkin tarkoittaisi sitä, että saattaisimme asua pääosin eri osoitteissa, mikä tietysti ei ole perheen kannalta hyvä ratkaisu. Peter on sosiaalinen ja iloinen kaveri, äänekkääksikin voisi häntä luonnehtia. Harrastaa aktiivisesti punttien nostelua.
Meidän pienin Amelie, pippurinen ja määrätietoinen kiharapää (lue: takkutukka), neiti 4v. Kuinka hänestä on kasvanutkin jo iso tyttö. Hän rakastaa ylikaiken vauvanukkeja, joita hänelle on kertynyt melkoinen kokoelma. Tämä omatoiminen neiti ei välttämättä odottele apuja vaan tekee itse. Vauhtia riittää (niinkuin isässään) ja välillä onkin vaikea istua paikallaan ja keskittyä. Ilo ja nauru huokuu hänestä, mutta harmin tullessa se ei jää kenellekkään epäselväksi, näkyy ja kuuluu kauas.
Vuoroviikoin minun isommat lapset asuvat meillä. Heidän toinen koti on ihan vieressä, joten nähdään paljon muutenkin. Esikoiseni lähtee syksyllä jo yläasteelle, hänen juttuja täällä blogissa ei näy, sillä äiti on tietysti ihan nolo ja äidin jutuista kannattaa pysyä kaukana. 😀 Alisa, lapsista keskimmäinen on meidän perheen luova tyyppi, maalailija ja piirtelijä. Ystävät ovat tärkeitä ja hän onkin melkein aina jossain menossa. Liikunta on iso osa Alisan elämää, paljon erilaisia harrastuksia hän on kokeillut, syksyllä hän aloittaa cheerleadig harrastuksen Cheer Stars Adorable kisajoukkueessa.
Millaista sisältöä blogiin on suunnitteilla?
Tällä hetkellä minulla on työn alla postauksia meidän reissuilta ja omaa sarjaa ”ulkomaalaisena Suomessa” idealla. Reissuista olenkin kirjoittanut meidän instagram tilillä, mutta niitä on aina mukava muistella ja kirjoitella niistä enemmänkin. Ehkä joku saa inspiraatiota näistä omiin reissusuunnitelmiin. Ulkomaalainen taas kohtaa Suomen aika eritavalla kuin me suomalaiset. Tulevaisuudessa pääsette lukemaan myös sellaista sisältöä.
Kerro kommenteissa, millaista sisältöä sinä haluaisit blogiimme.
Kirjoista, joita olen kuunnellut olisi innostavaa myös kirjoittaa. Yksi sarja on viimeistä kirjaa vaille kuunneltu, ehkäpä aloitan siitä! Lukunurkasta löydät kirja aiheisen sisällön. Nappaa sieltä 30 päivää ilmaista kuunteluaikaa Nextorylle (uusille asiakkaille).
Miten kesä on mennyt?
No ollaan tietysti reissattu! On kesään kuulunut myös työtä ja kotona oloa. Alkukesästä Peter kävi Italiassa tapaamassa ystäviä. Olisi kyllä ollut ihana lähteä mukaan, mutta teki Peterille hyvää kun ei tarvinnut huolehtia kuin itsestään ja sai rauhassa jutella ystävien kanssa, ilman kielen kääntämistä jne.
Viime viikolla palasimme kotiin meidän viikon kestäneeltä roadtrip reissulta, mutta nyt täällä taas. On Suomessa reissaaminenkin mukavaa, mutta myös aika kallista. Jo loppu keväästä ja alkukesän yritin pohtia minne reissataan. Kaikki tuntui niin kalliilta, että aika viime tippaan jäikin koko reissun buukkaaminen. Ihana loma kyllä olikin, vaikka heti alkuunsa tuli pieni ylläri eteen, siitä kerron reissun omassa blogipostauksessa. Vielä olisi pari päivää lomaa jäljellä. Heinä-elokuun vaihde meneekin Englannissa Common Ground leirillä. Tämä itselle työreissu, mutta varmasti meille kaikille ikimuistoinen kokemus. Meitä on lähdössä Suomesta yli 70 hengen porukka matkaan. Nyt onkin jo aloitettu tavaroiden kaivaminen varastosta, aika paljon tarvitsee ottaa mukaan telttaleirille.
Muuten kesä on mennyt auringosta nauttimisessa, uidessa rannalla, ulkoillessa, jäätelön syönnissä, mitä kaikkia ihania kesämuistoja. Toivottavasti vielä loppukesälle lämpöä riittää ja päästään rannalle uimaan. Englantihan on nyt jonkun käristyskupolin alla, saa nähdä sataako koko leirin ajan. 😀
Sellaista meille kuuluu, mitä sulle kuuluu? Miten sinun kesä on mennyt? Jätä kommentti tai tule kertomaan se meidän instagram tilillä.
Seuraa